Rauhoitusajat ja alamitat ratkaisevat, saako juuri nousseen kalan viedä kotiin vai pitääkö se vapauttaa heti. Kalastusretkellä päätös pitää tehdä nopeasti, kun kala on haavissa ja muut veneessä odottavat. Tämä artikkeli käy läpi valtakunnalliset säännöt, alueelliset poikkeukset ja käytännön rutiinit, joiden avulla saaliin voi mitata ja käsitellä oikein ensimmäisestä retkestä alkaen.
Mihin rauhoitusajat ja alamitat perustuvat
Säännöt tulevat kalastuslaista 379/2015 ja sitä tarkentavasta kalastusasetuksesta. Niiden tarkoitus on varmistaa, että kala ehtii kutea ainakin kerran ennen kuin se päätyy pannulle. Alamitta on siis käytännössä sukukypsyyden raja.
Valtakunnallisten sääntöjen päälle tulee paikallinen kerros. ELY-keskukset voivat asettaa alueellisia rajoituksia, ja vesialueen omistaja, esimerkiksi osakaskunta tai Metsähallitus, voi lupaehdoissaan kiristää sääntöjä entisestään. Järven toisella puolella voi siis päteä eri mitta kuin mökkirannassa. Voimassa olevat rajoitukset löytyvät karttapohjaisesta kalastusrajoitus.fi-palvelusta, ja lupaehdot kerrotaan luvan myyjän sivuilla, esimerkiksi Eräluvat.fi:ssä.
Tärkeimmät alamitat lajeittain
Kuha on uistelijoiden yleisin kohdelaji, ja sen valtakunnallinen alamitta on 42 cm. Monella Saimaan ja Päijänteen osakaskunnalla on lisäksi omia määräyksiä, joten 43 senttinen kuha ei välttämättä ole kaikkialla laillinen saalis. Merialueen lohen alamitta on 60 cm. Lohijoilla, kuten Tornionjoella ja Tenolla, sovelletaan omia sääntöjä ja sopimuksia, joita käsitellään tarkemmin artikkelissa lohenkalastus pohjoisen joilla.
Taimenen kohdalla ratkaisee alamitan lisäksi rasvaevä. Merialueella rasvaevällinen meritaimen on rauhoitettu kokonaan, ja se on vapautettava pituudesta riippumatta. Istutetuilta kaloilta rasvaevä on leikattu pois, ja ne saa ottaa, kun mitta täyttyy. Sama logiikka koskee sisävesissä järvitaimenta ja järvilohta Oulujoen vesistöalueella ja sen eteläpuolella. Saimaan nieriä on kokonaan rauhoitettu.
Hauella, ahvenella, lahnalla, muikulla ja mateella ei sisävesissä ole valtakunnallista alamittaa. Tämä ei tarkoita, ettei rajoituksia olisi lainkaan. Osakaskunnat ja ELY-keskukset voivat asettaa esimerkiksi hauelle ala- tai ylämitan, ja merialueilla sääntöjä on kiristetty viime vuosina. Jokiravun alamitta on 10 cm, ja ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta kello 12. Merrojen säännöistä kerrotaan tarkemmin ravustusretkiä käsittelevässä artikkelissa.
Rauhoitusajat – milloin lajia ei saa pyytää
Rauhoitusaika tarkoittaa, ettei lajia saa ottaa lainkaan, vaikka mitta täyttyisi. Sisävesissä lohi, taimen ja nieriä ovat pääsääntöisesti rauhoitettuja 11.9.-30.11. eli kutuaikansa. Syksyn taimenretkelle Kuusamon koskille tai Kymijoelle kannattaa siksi lähteä ennen syyskuun puoliväliä. Kutuajan jälkeen retkellä harjoitetaan korkeintaan catch and release -kalastusta, jos paikalliset säännöt sen sallivat.
Kaikki rauhoitukset eivät koske lajia. Saimaalla on norpan suojelemiseksi verkkokalastuskielto 15.4.-30.6., eikä se liity kaloihin vaan pyydyksiin. Samalla tavalla monilla koskialueilla on kalastuskieltoalueita tai vain perhokalastuksen salliva vyöhyke. Kutuaikoja ja parhaita pyyntiaikoja on koottu artikkeliin kalastuskausi Suomessa lajeittain.
Ilmaston lämpeneminen ei muuta lakia, mutta se muuttaa kalojen käyttäytymistä. Kuha voi kutea eteläisillä järvillä jo toukokuun alussa, eli ennen kuin paikallinen kuharauhoitus alkaa. Kokenut opas seuraa veden lämpötilaa eikä pelkkää kalenteria, ja päästää kudulta nousseen kalan takaisin, vaikka se olisi laillista ottaa.
Näin saalis mitataan oikein
Kalan pituus mitataan kuonon kärjestä pyrstön kärkeen, ja rapu mitataan otsapiikin kärjestä pyrstön kärkeen. Ammattilainen tekee mittauksen veneen pohjalla olevalla mittalaudalla tai märällä mittanauhalla eikä nosta kalaa ilmaan. Rajatapauksissa ratkaisee aina alempi lukema. Jos kuha on ”melkein 42”, se vapautetaan.
Opastetulla uisteluretkellä prosessi etenee yleensä samalla tavalla:
1. Kala haavitaan kumiverkkoiseen haaviin ja pidetään vedessä tai märällä alustalla.
2. Laji tunnistetaan ja taimenelta tarkistetaan rasvaevä.
3. Pituus mitataan mittalaudalla.
4. Koukku irrotetaan pihdeillä, väkäsettömästä koukusta nopeasti.
5. Vapautettava kala palautetaan veteen alle minuutissa, ja se pidetään virtaa vasten, kunnes se ui itse pois.
Yleisimmät virheet saaliin käsittelyssä
Myytti: kuolleen alamittaisen kalan saa pitää. Näin ei ole. Alamittainen tai rauhoitettu kala palautetaan veteen, vaikka se olisi nielaissut koukun ja olisi selvästi heikossa kunnossa. Syvälle nielty koukku kannattaa katkaista siiman kohdalta. Kala selviää siitä usein paremmin kuin repimisestä.
Toinen tyypillinen virhe on se, että mittaus tehdään vasta laiturilla. Kuha, joka on ollut 20 minuuttia ämpärissä, ei enää selviä vapautuksesta, ja kalastaja on silloin jo rikkonut sääntöä. Kolmas virhe on luottaa naapurijärven sääntöihin. Päijänteen yhden osakaskunnan kuhamitta ei päde automaattisesti Puulalla. Saman virheen tekevät myös ulkomaiset kalastajat, joiden kotimaassa hauki- tai taimenmitat ovat erilaiset.
Kuivin käsin koskeminen, kiduksista nostaminen ja kalan roikottaminen pyrstöstä valokuvaa varten heikentävät vapautettavan kalan selviytymistä. Catch and release toimii vain silloin, kun kala on ilmassa mahdollisimman lyhyen ajan.
Mikä on oppaan vastuu ja mikä kalastajan
Kalastusopaspalvelun hintaan, puolipäiväretkellä tavallisesti 80-150 €/hlö, sisältyy yleensä vesialueen lupa. Opas tuntee myös paikalliset säännöt paremmin kuin kukaan muu veneessä. Vastuu otetusta saaliista on silti kalastajalla itsellään. Kalastonhoitomaksu on hankittava itse, jos on 18-69-vuotias. Ahvenanmaalla valtion kalastonhoitomaksua ei käytetä, vaan maakunnalla on oma lupajärjestelmänsä. Lupien jakautumisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa vesialueen lupa opastetulla retkellä.
Hyvä opas kertoo retken alussa, mitä lajeja ja mittoja päivän aikana saa ottaa ja montako kalaa kukin voi viedä mukanaan. Jos tätä ei kerrota, kannattaa kysyä ennen kuin vieheet lasketaan veteen. Monella lohijoella ja taimenkoskella on myös kalakohtainen saaliskiintiö, joka voi olla vain yksi kala vuorokaudessa.
UKK
Mitä tapahtuu, jos otan alamittaisen kalan?
Alamittaisen tai rauhoitetun kalan ottaminen on kalastusrikkomus tai vakavammissa tapauksissa kalastusrikos. Siitä voi seurata rikesakko tai sakko sekä saaliin menetys. Valvontaa tekevät poliisi, Metsähallituksen erätarkastajat ja kalastuksenvalvojat.
Koskevatko alamitat myös pilkkimistä ja onkimista?
Koskevat. Alamitat ja rauhoitusajat koskevat kaikkia pyyntitapoja. Esimerkiksi talvella pilkillä saatu kuha tai taimen mitataan samoin perustein kuin kesällä uistelemalla saatu kala.
Mistä näen oman kalastuspaikkani säännöt?
Valtakunnalliset ja ELY-keskusten asettamat rajoitukset löytyvät kalastusrajoitus.fi-palvelusta. Vesialueen omistajan lisäehdot löytyvät luvan myyjän sivuilta tai osakaskunnan ilmoitustaululta.
Muistilista ennen vesille lähtöä
Retken voi valmistella viidessä minuutissa. Tarkista kohdealueen rajoitukset kalastusrajoitus.fi:stä, lue lupaehdot ja ota veneeseen mittalauta, pihdit ja kumiverkkoinen haavi. Jos mitasta tai rasvaevästä on epäselvyyttä, kala vapautetaan. Vastuullinen kalastaja ei menetä tällä säännöllä mitään, ja se takaa, että samoilta paikoilta saadaan kalaa myös tulevina vuosina.