Englanninkielinen opastus – kansainväliset asiakkaat

Englanninkielinen opastus – kansainväliset asiakkaat

Ulkomainen asiakas, joka varaa kalastusretken Suomesta, haluaa ymmärtää, mitä kalastetaan, miksi tietty kala pitää vapauttaa ja mitä tehdään, jos sää muuttuu kesken retken. Englanninkielinen opastus kertoo nämä asiat asiakkaalle hänen ymmärtämällään kielellä. Tämä artikkeli on kansainvälisiä vieraita isännöiville yrityksille, ulkomaisia ystäviä Suomeen tuoville perheille ja itse kalastusmatkaa suunnitteleville turisteille. Siinä kerrotaan, mitä hyvältä englanninkieliseltä kalastusopastukselta voi odottaa, mitä se maksaa ja miten luvat hoidetaan.

Ketkä varaavat englanninkielisen kalastusopastuksen

Suurin ryhmä ovat keskieurooppalaiset perhokalastajat, varsinkin saksalaiset, brittiläiset ja hollantilaiset. He tulevat Tornionjoelle, Simojoelle, Tenolle ja Ounasjoelle lohen perässä. Monet heistä ovat kokeneita kalastajia, jotka tuntevat lajinsa. Heille opas on ennen kaikkea paikallistuntija, joka tietää, millä suvannolla kala liikkuu juuri sillä viikolla.

Toinen ryhmä ovat aloittelijat. Lapissa talvilomaa viettävät aasialaiset ja eteläeurooppalaiset turistit varaavat pilkkiretken Inarille tai Rovaniemen lähivesille. Kesällä Helsingissä työmatkalla oleva ryhmä voi lähteä iltapäiväksi heittokalastamaan haukea saaristoon. Näillä asiakkailla ei ole kokemusta, ja silloin opas on myös opettaja.

Kolmas ryhmä ovat yritykset. Kansainvälinen tiimi viettää TYKY-päivää Päijänteellä tai Saimaalla, ja yhteinen kieli on englanti. Ryhmässä on usein sekä suomalaisia että ulkomaalaisia, joten opastuksen pitää toimia molemmille.

Mitä englanninkielinen opastus käytännössä sisältää

Hyvä opas ei ainoastaan käännä suomenkielistä retkeä englanniksi. Ammattilainen aloittaa turvallisuusohjeilla ennen kuin vene lähtee laiturista. Hän kertoo, missä pelastusliivit ovat, miten veneessä liikutaan ja että hätänumero Suomessa on 112. Ulkomaalainen ei välttämättä tiedä, että sama numero toimii myös vesillä.

Kalastuksen aikana opas selittää paikalliset säännöt. Monelle eurooppalaiselle on uutta, että Suomessa kalastusoikeus koostuu kahdesta osasta: valtion kalastonhoitomaksusta ja vesialueen omistajan luvasta. Opas kertoo myös kalojen alamitat ja rauhoitusajat, esimerkiksi miksi kuhan alamitta vaihtelee vesialueittain ja miksi järvitaimen vapautetaan tietyillä vesillä aina, jos siinä on rasvaevä.

Kokenut opas osaa lisäksi kertoa kalastuskulttuurista. Suomessa on 188 000 järveä, ja kalastus on monessa perheessä sukupolvelta toiselle siirtynyt harrastus. Tällainen tausta tekee retkestä kulttuurikokemuksen eikä vain palvelusuoritusta.

Luvat ja kalastonhoitomaksu ulkomaalaiselle

Kalastuslaki 379/2015 koskee kaikkia Suomessa kalastavia kansallisuudesta riippumatta. Valtion kalastonhoitomaksu on pakollinen 18-69-vuotiaille, kun kalastetaan vieheellä, perholla tai muilla kuin jokamiehenoikeuteen kuuluvilla välineillä. Onkiminen ja pilkkiminen ovat pääsääntöisesti maksuttomia, mutta ei virtavesien lohi- ja siikapitoisissa koskissa eikä kalastuskuntien erikseen kieltämillä alueilla.

Lohijoilla on omat järjestelmänsä. Teno on rajajoki, jota säätelee Suomen ja Norjan välinen sopimus. Siellä kalastusluvat, kalastuspäivät ja saaliskiintiöt poikkeavat muusta Suomesta, ja matkailijakalastajia koskevat rajoitukset ovat tiukempia kuin paikallisia asukkaita koskevat. Tornionjoki puolestaan on Suomen ja Ruotsin yhteinen rajajoki, ja siellä on oma lupansa. Ahvenanmaa on taas oma kokonaisuutensa, sillä siellä valtion kalastonhoitomaksua ei käytetä ja luvat ostetaan paikallisesti. Lupien hankintatavoista kerrotaan tarkemmin artikkelissa ulkomaalaisen kalastusluvat Suomessa.

Opastetun kalastuksen hinta sisältää usein vesialueen luvan. Kalastonhoitomaksu on kuitenkin henkilökohtainen, ja asiakkaan pitää yleensä maksaa se itse. Lupatilanne kannattaa siksi tarkistaa oppaalta aina kirjallisesti ennen retkeä.

Myytti: oppaan lupa kattaa koko veneen

Yleinen väärinkäsitys on, että oppaan kanssa kalastava ulkomaalainen ei tarvitse omaa lupaa, koska oppaalla on lupa. Näin ei ole. Kalastonhoitomaksu koskee jokaista kalastavaa 18-69-vuotiasta henkilöä erikseen. Vesialueen lupa voi joissakin tapauksissa olla venekohtainen, mutta se riippuu kokonaan luvan myöntäjästä.

Lupa voi siis olla kunnossa yhdellä alueella, vaikka Metsähallituksen tai kalastuskunnan lupaehdot olisivat toisella alueella erilaiset. Hyvä opas kertoo tämän jo varausvaiheessa eikä vasta laiturilla. Jos opas ei ota lupia lainkaan puheeksi, asiakkaan pitää kysyä itse.

Hinnat ja retkityypit kansainvälisille asiakkaille

Englanninkielinen opastus maksaa yleensä saman verran kuin suomenkielinen. Hintaan vaikuttavat enemmän retken tyyppi ja kohde kuin kieli. Seuraavat hintaluokat ovat tavallisia:

Puolipäiväinen uisteluretki tai pilkkiretki: 80-150 €/hlö, sisältää yleensä välineet ja vesialueen luvan.
Koko päivän opastettu kalastus: 150-300 €/hlö, usein ruokailun kanssa.
Viikonloppupaketti mökkimajoituksella: 400-1 000 €/hlö.
Viikon lohijokipaketti majoituksineen: 1 500-5 000 €/hlö.
Yrityksen kalastuspäivä 6-10 hengelle: 600-1 500 € ryhmältä.

Lohijoilla isoin haaste ei ole hinta vaan saatavuus. Parhaat kalastusvuorot ja majapaikat Tenolla ja Tornionjoella varataan usein jo edellisenä talvena. Tähän voi perehtyä tarkemmin artikkelissa lohijoen kalastusvuorojen varaamisesta.

Saksaa tai ranskaa puhuvia oppaita on vähemmän, ja he ovat usein varattuja koko sesongin. Jos ryhmän englannin taito on heikko, kannattaa kysyä suoraan, löytyykö opasta, joka puhuu ryhmän omaa kieltä.

Yleisimmät virheet englanninkielistä retkeä varatessa

Ensimmäinen virhe on olettaa, että kaikki oppaat puhuvat sujuvaa englantia. Useimmat suomalaiset oppaat pärjäävät englannilla hyvin, mutta kalastuksen sanasto on oma lajinsa. Opas voi tuntea sanat ”pike” ja ”perch”, mutta selittää huonosti, miten jigiä liikutetaan tai miksi vapautettavaa kalaa ei saa nostaa kiduksista. Opasta kannattaa pyytää kertomaan puhelimessa englanniksi lyhyesti, miltä retki näyttää. Muutamassa minuutissa selviää paljon. Oppaan taustasta ja koulutuksesta kerrotaan lisää artikkelissa kalastusoppaan pätevyydestä.

Toinen virhe liittyy saaliiseen. Brittiläinen perhokalastaja olettaa usein, että kaikki kalat vapautetaan, kun taas aasialainen perhe voi odottaa, että saalis syödään samana iltana. Asiasta pitää sopia etukäteen. Catch and release on Suomessa yleistynyt etenkin lohijoilla sekä harjus- ja taimenkohteissa. Toisaalta pienen ahvenen tai hauen ottaminen ruoaksi on täysin hyväksyttävää, kunhan alamitat täyttyvät.

Kolmas virhe on unohtaa sää ja vaatetus. Etelä-Euroopasta tuleva vieras ei välttämättä osaa varautua Inarin jäälle maaliskuussa, kun pakkasta voi olla -20 astetta. Hyvä opastus sisältää varustelistan englanniksi jo varausvaiheessa, ja usein opas lainaa haalarit ja kengät.

Turvallisuus ja vastuullisuus ulkomaisten vieraiden kanssa

Pelastusliivit kannattaa pitää päällä kaikilla, ja alle 15-vuotiailla ne ovat pakolliset. Joissakin maissa liivejä pidetään vain heikoille uimareille tarkoitettuna, joten oppaan on hyvä perustella asia selvästi. Veneen ohjaajalla promilleraja on 0,5, sama kuin tieliikenteessä. Opas varmistaa, ettei kukaan juhli kuljettajan paikalla.

Vapautettavien kalojen käsittelyssä opas näyttää, miten kalaa pidetään märin käsin vedessä ja miten koukku irrotetaan nopeasti. Uhanalaisten kantojen, kuten saimaannieriän ja järvitaimenen, kohdalla säännöt ovat tiukempia, ja ulkomaalaiselle on selitettävä, miksi kiellot ovat ehdottomia.

UKK

Tarvitseeko ulkomaalainen turisti kalastonhoitomaksun Suomessa?
Kyllä, jos hän on 18-69-vuotias ja kalastaa viehe- tai perhovälineillä. Onkiminen ja pilkkiminen ovat yleensä maksuttomia, mutta eivät lohi- ja siikapitoisissa koskissa. Ahvenanmaalla on oma lupajärjestelmänsä.

Maksaako englanninkielinen opastus enemmän kuin suomenkielinen?
Yleensä ei. Hintaan vaikuttavat retken kesto, kohde ja retkityyppi. Harvinaisempia kieliä, kuten saksaa tai japania, puhuvia oppaita on vähemmän, ja he voivat hinnoitella palvelunsa korkeammin.

Kuinka aikaisin lohijokiretki pitää varata?
Tenolle ja Tornionjoelle mieluiten edellisenä talvena, viimeistään 4-6 kuukautta ennen kesäkautta. Lyhyemmät järviretket voi usein varata 1-2 viikkoa etukäteen.

Näin varaat onnistuneen englanninkielisen retken

Varaa ajoissa, kysy opasta kertomaan retkestä englanniksi puhelimessa, sovi saaliin käsittelystä etukäteen ja pyydä lupatiedot kirjallisena. Kun nämä asiat ovat kunnossa, ulkomainen vieras saa kokemuksen, jossa yhdistyvät Suomen vesistöt, paikallinen tieto ja selkeä viestintä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista