
Ahven ja hauki ovat helppoja lajeja aloittelijalle, koska niitä on lähes jokaisessa suomalaisessa järvessä, lahdessa ja merenrannassa ja ne tarttuvat vieheeseen ilman erikoisvälineitä. Tämä artikkeli on kirjoitettu ensimmäistä kalastuskesäänsä suunnittelevalle, lasten kanssa retkeilevälle tai opastettua kalastusretkeä harkitsevalle. Siinä kerrotaan, miksi juuri nämä kaksi lajia sopivat aloittelijalle, millä välineillä pääsee alkuun ja mitkä virheet kannattaa välttää heti ensimmäisellä kerralla.
Miksi ahven ja hauki sopivat aloittelijalle
Suomessa on noin 188 000 järveä, ja ahventa ja haukea elää käytännössä kaikissa niistä. Sama koskee Suomenlahden, Saaristomeren ja Perämeren rannikkoa. Lähin kalapaikka on siis useimmiten tunnin ajomatkan päässä, olipa lähtöpaikka Helsinki, Tampere tai Rovaniemi.
Molemmat lajit ovat petokaloja, jotka iskevät liikkuvaan vieheeseen vaistonvaraisesti. Siksi aloittelijan heittotekniikan ei tarvitse olla täydellinen. Ahven liikkuu parvissa, joten yhden kalan saatuaan samasta kohdasta saa usein lisää. Hauki taas väijyy kaislikon reunassa ja iskee rohkeasti.
Aloittelija voi kalastaa niitä ympäri vuoden. Ahventa pilkitään talvella jäältä, ja kesällä se tarttuu onkeen laiturilta. Hauki on parhaimmillaan toukokuussa ja syys-lokakuussa, mutta sitä saa myös keskikesällä, kun kalastaa aamulla tai illalla.
Ahvenen kalastus: onki, virveli ja pilkki
Ahven on paras laji ensimmäiseksi saaliiksi. Lapsikin saa sen onkimalla laiturilta tai kalliorannalta, kun koukussa on mato ja koho säädetty noin 1-2 metrin syvyyteen. Onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat yleiskalastusoikeuteen, joten ne eivät vaadi kalastonhoitomaksua eivätkä vesialueen omistajan lupaa. Poikkeus ovat lohen ja meritaimenen nousuvesistöjen kosket ja virtapaikat, joissa myös onkiminen on luvanvaraista.
Virvelillä ahventa kalastetaan pienillä lippauistimilla ja jigeillä. Kokenut kalastaja aloittaa usein Mepps Aglian kokoa 1-2 olevalla lipalla tai 5-7 cm:n jigikumilla. Ne maksavat kalastusliikkeessä yleensä 3-8 € kappaleelta. Kesällä ahvenparvia löytyy kaislikon ulkoreunalta, kivikoilta ja laiturien ympäriltä noin 2-5 metrin syvyydestä.
Talvella ahven on pilkkijän tärkein saalis. Ensimmäiselle pilkkiretkelle sopii pieni tasapainopilkki tai morri ja lyhyt pilkkivapa. Ennen kuin jäälle lähdetään, on tarkistettava jään paksuus. Teräsjään pitää olla vähintään 5 cm jalkaisin liikkuvalle, ja naskalit kuuluvat aina mukaan.
Hauen kalastus: viehe, peruke ja oikea paikka
Hauki on aloittelijalle se ensimmäinen ”iso kala”. Kolmen kilon hauki on tavallinen saalis, ja yli kymmenkiloisiakin nousee joka vuosi Saimaalta, Päijänteeltä ja Saaristomereltä. Haukea kalastetaan tavallisimmin heittämällä virvelillä tai uistelemalla hitaasti veneestä.
Hyviä aloittelijan vieheitä ovat lusikkauistimet, kuten Kuusamo Professor, sekä vaaputtimet, kuten Rapala Original Floater 9-11 cm:n koossa. Tärkein yksittäinen varuste on teräsperuke. Hauen hampaat katkaisevat siimaa hetkessä, ja ilman peruketta kala voi jäädä uimaan viehe suussaan.
Paikka ratkaisee enemmän kuin viehe. Keväällä hauki on matalissa, lämpenevissä lahdissa, kesällä kasvillisuuden reunoilla ja syksyllä syvemmillä särkiparvien äärellä. Matalikkojen uistelusta on erillinen opas: hauen uistelu matalikoilla – vieheet ja vetonopeus.
Viehekalastus heittämällä tai uistelemalla vaatii 18-69-vuotiaalta valtion kalastonhoitomaksun. Uistelu vaatii lisäksi vesialueen omistajan luvan, esimerkiksi kalastuskunnalta tai valtion vesillä Metsähallitukselta. Ahvenanmaalla on oma lupajärjestelmä, eikä manner-Suomen kalastonhoitomaksu ole siellä voimassa.
Myytti: hauki ei syö kesällä, koska sen hampaat vaihtuvat
Sitkeä uskomus on, että hauen hampaat vaihtuvat heinäkuussa ja kala lakkaa syömästä. Väite ei pidä paikkaansa. Hauen hampaat uusiutuvat jatkuvasti pitkin vuotta, eivät yhtenä kautena.
Kesän hiljaisemmat saaliit selittyvät veden lämpenemisellä ja ruoan runsaudella. Hauki siirtyy viileämpään ja syvempään veteen, ja poikasparvien keskellä se on kylläisempi. Ammattilainen ei lopeta kesällä vaan vaihtaa aamu- ja iltavuoroon ja kalastaa kasvillisuuden reunat ja syvänteiden rinteet.
Yleisimmät aloittelijan virheet
Moni ensimmäinen retki menee pieleen samoista syistä. Nämä kolme näkyvät rannoilla ja veneissä joka kesä:
Liian raskaat välineet. Haukivapa ja 15 gramman lusikka ahvenpaikalla tarkoittavat, ettei pieniä tärppejä edes huomaa. Kevyt 1,8-2,1 metrin vapa ja 0,20-0,25 mm:n siima sopivat kumpaankin lajiin, kun hauelle lisätään peruke.
Yhdessä paikassa jumittaminen. Jos 15-20 heitolla ei tule tärppiä, kala on muualla. Ahvenparvi liikkuu, ja hauki on joko paikalla tai ei.
Kalan huolimaton käsittely. Haukea ei saa nostaa silmäkuopista. Kala nostetaan kidusaukon takaa varovasti tai haavilla, ja koukku irrotetaan pihdeillä. Vapautettava kala pidetään vedessä ja päästetään uimaan omin voimin.
Säännöt, alamitat ja saaliin ottaminen
Ahvenella ja hauella ei ole valtakunnallista alamittaa eikä rauhoitusaikaa kalastuslaissa (379/2015). Paikallisia rajoituksia on kuitenkin olemassa: osakaskunnat ja ELY-keskukset voivat asettaa alueelle omia alamittoja, saaliskiintiöitä tai kutuaikaisia rauhoitusalueita. Ne löytyvät luvan ehdoista. Muiden lajien säännöistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa rauhoitusajat ja alamitat – mitä saaliista saa ottaa.
Vastuullinen kalastaja ottaa kotiin vain sen, minkä käyttää. Yli 5-6 kilon kutuhauet kannattaa vapauttaa, koska ne pitävät kantaa yllä. Niiden liha on myös sitkeämpää kuin 1-3 kilon kalojen. Ahvenessa tilanne on toinen, sillä keskikokoinen ahven on erinomaista ruokakalaa, eikä sen ottaminen uhkaa kantaa.
Veneessä pelastusliivit kuuluvat jokaiselle, ja alle 15-vuotiaille ne ovat ehdoton vaatimus. Veneen ohjaaja ei käytä alkoholia. Hätätilanteessa vedellä soitetaan 112.
Opastettu retki vai omatoiminen aloitus
Omatoiminen aloitus onnistuu: virvelisetti, kymmenen vieheen lajitelma ja kalastonhoitomaksu riittävät hyvin. Opastettu kalastusretki säästää silti usein koko kesän verran yrityksiä ja erehdyksiä. Opas tuntee paikat, vene ja välineet ovat valmiina, ja luvat sisältyvät yleensä hintaan.
Tyypillinen puolipäiväretki maksaa 80-150 € henkilöltä sisältäen luvan ja välineet, ja koko päivä 150-300 € henkilöltä. Perheille ja aloittelijoille hyvä vaihtoehto on 3-4 tunnin ahven- ja haukiretki, jossa kaloja saadaan tasaisesti ja jossa ehtii oppia heittämisen, perukkeen kiinnityksen ja kalan käsittelyn. Ensimmäisen retken kulusta kerrotaan lisää artikkelissa aloittelijan ensimmäinen kalastusretki – mitä odottaa.
UKK
Tarvitseeko ahvenen onkimiseen kalastuslupaa?
Ei tarvitse. Onkiminen ja pilkkiminen ovat yleiskalastusoikeuksia, jotka ovat maksuttomia kaikille. Poikkeuksena ovat lohen ja meritaimenen nousuvesistöjen kosket ja virtapaikat, joissa tarvitaan lupa.
Mikä on paras vuodenaika hauen kalastukseen aloittelijalle?
Toukokuu ja syys-lokakuu ovat yleensä parhaita, koska hauki on silloin aktiivinen ja liikkuu matalassa vedessä. Kesällä kannattaa kalastaa aamulla ja illalla.
Voiko ahventa ja haukea kalastaa samoilla välineillä?
Voi. Kevyt virvelivapa, 0,20-0,25 mm:n siima ja teräsperuke riittävät kumpaankin. Ahvenelle viehe valitaan pienempänä, 3-7 cm, ja hauelle suurempana, 8-12 cm.
Ensimmäinen kalakesä alkuun
Ahven ja hauki opettavat kalastuksen perusasiat: paikan lukemisen, vieheen liikuttamisen, tärpin tunnistamisen ja kalan oikean käsittelyn. Hyvä aloitus on toukokuinen ilta kaislikon reunassa kevyen virvelin ja teräsperukkeen kanssa. Lupaehdot ja paikalliset rajoitukset kannattaa tarkistaa ennen lähtöä, ja jos haluat varmemman alun, ensimmäiselle kerralle voi ottaa mukaan oppaan.