Muikunkalastus nuotalla on yksi vanhimmista tavoista pyytää kalaa Suomen järvillä, ja opastetulla nuottaretkellä sen pääsee kokemaan itse ilman omaa kalustoa tai nuottakuntaa. Artikkeli on kirjoitettu kalastusharrastajalle, perhelomaa suunnittelevalle ja yritysryhmän järjestäjälle, joka haluaa tietää, miten muikunnuotta toimii, missä ja milloin sitä vedetään ja mitä retkeltä kannattaa odottaa. Lisäksi käydään läpi luvat, hinnat ja tavallisimmat virheet.
Mitä muikunnuotta oikeastaan on
Nuotta on suuri, vedettävä verkkopyydys. Siinä on kaksi pitkää siipeä ja keskellä perä eli pussi, johon kala lopulta ohjautuu. Muikunnuotan siivet voivat olla kymmeniä tai jopa satoja metrejä pitkiä, ja verkkosilmä on tiheä, koska muikku on pieni kala.
Vedon idea on yksinkertainen. Nuotta lasketaan kaarelle muikkuparven ympärille, ja siipiä vedetään köysillä hitaasti kohti vetopaikkaa. Ympyrä pienenee, ja parvi ajautuu perään. Työ vaatii useamman ihmisen yhteistyötä, ja juuri siksi nuottaus on vuosisatojen ajan ollut kyläyhteisöjen yhteinen ponnistus.
Kesänuotta ja talvinuotta – kaksi eri kokemusta
Kesänuottaus tehdään veneistä tai rannalta. Nuotta lasketaan veneellä kaarelle, ja siivet vedetään rantaan tai veneeseen käsin tai vintturilla. Kesäretki sopii hyvin perheille, koska vedon jälkeen saalis nähdään heti ja muikut voi paistaa rannalla samana iltana.
Talvinuottaus on Itä-Suomen järvien erikoisuus. Jäähän kairataan tai sahataan laskureikä ja vetoreikä sekä niiden väliin rivi pienempiä reikiä, joiden kautta köydet ohjataan jään alla puomien avulla. Vetoreiästä nuotta nostetaan ylös vintturilla. Yksi apaja vie helposti 2-4 tuntia, ja pakkasella kädet ovat koko ajan märkinä.
Talviretkellä pukeutuminen ratkaisee, viihtyykö jäällä. Kerrospukeutumisesta ja jalkineista on oma ohjeensa artikkelissa talvikalastuksen pukeutuminen. Jään kantavuuden arvioi aina opas. Kävelijälle suositellaan vähintään 5-10 cm teräsjäätä, mutta kelkan ja vintturikaluston kanssa vaatimus on selvästi suurempi.
Missä muikunnuottaa vedetään
Muikunnuotan sydänaluetta on Saimaan vesistö. Puruveden kirkasvetinen muikku on niin tunnettu, että sillä on EU:n nimisuoja. Saimaan lisäksi nuottaperinne elää Pielisellä, Höytiäisellä, Orivedellä, Oulujärvellä ja Kallavedellä. Savonlinnan, Kerimäen, Enonkosken ja Joensuun seuduilla toimii edelleen nuottakuntia, jotka ottavat matkailijoita mukaan apajalle.
Suomessa on noin 188 000 järveä, mutta muikku viihtyy vain osassa niistä. Se tarvitsee viileää, happirikasta ulapan vettä, joten matalat ja rehevät järvet eivät kanna kunnon muikkukantaa. Kaikki opastetut nuottaretket keskittyvät siksi suuriin ja syviin järviin.
Kausi ja ajankohdat
Kesänuottaus painottuu heinä-syyskuuhun. Syksyllä muikku kerääntyy kutualueille, ja kutu ajoittuu yleensä loka-marraskuulle. Talvinuottaus alkaa, kun jää kantaa turvallisesti. Itä-Suomessa se on tavallisesti tammikuussa, ja kausi jatkuu maaliskuulle.
Ilmastonmuutos näkyy talvinuottauksessa suoraan. Leutoina talvina jää tulee myöhään tai jää heikoksi, ja nuottakunnat ovat joutuneet perumaan apajia kokonaisia viikkoja. Talviretkeä varatessa kannattaa sopia oppaan kanssa etukäteen, miten heikot jäät vaikuttavat varaukseen ja palautuksiin.
Luvat ja kalastuslaki muikunnuotassa
Nuotta on kalastuslain (379/2015) tarkoittama pyydys, joten pelkkä onkimisen ja pilkkimisen jokamiehenoikeus ei riitä. Nuottaukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa, joka on yhteisillä vesialueilla yleensä osakaskunnan eli kalastuskunnan myöntämä. Lisäksi 18-69-vuotiaat maksavat valtion kalastonhoitomaksun. Alle 18-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet on vapautettu maksusta, mutta eivät vesialueen luvasta.
Opastetuilla retkillä nuottakunnalla on lähes aina valmiina sopimus vesialueen omistajan kanssa, ja lupa kuuluu hintaan. Asiakkaan vastuulle jää tavallisesti vain kalastonhoitomaksu. Tämä kannattaa varmistaa kysymällä suoraan, sillä käytännöt vaihtelevat. Vastuunjaosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa vesialueen lupa opastetulla retkellä.
Muikulle ei ole valtakunnallista alamittaa, mutta nuotan sivusaaliina tulee muita lajeja. Rauhoitetut ja alamittaiset kalat, kuten Saimaalla järvitaimen ja Saimaan järvilohi, vapautetaan heti ja varoen. Näiden uhanalaisten kantojen sääntely on tiukkaa. Lajikohtaiset säännöt löytyvät artikkelista rauhoitusajat ja alamitat.
Myytti: nuotta tyhjentää järven
Moni olettaa, että iso nuotta haravoi järven tyhjäksi. Todellisuudessa muikkukannat vaihtelevat voimakkaasti luonnostaan, ja vaihtelun suurimmat syyt ovat lisääntymisen onnistuminen, vedenlaatu ja sää. Kalastuksen vaikutus on toissijainen. Lisäksi nuotalla pyydetään vain osalta vesialueesta, ja osakaskunnat rajoittavat apajien määrää ja vetopaikkoja. ELY-keskukset ja Luonnonvarakeskus seuraavat suurten järvien muikkukantoja.
Toinen väärinkäsitys liittyy sanaan ”perinne”. Perinteellä ei saa nuotata ilman lupaa, eikä vanha kyläsopimus korvaa vesialueen omistajan nykyistä päätöstä.
Näin opastettu nuottaretki etenee
Tyypillinen kesäretki kestää 3-5 tuntia. Opas kertoo aluksi vesistöstä ja pyydyksestä ja jakaa pelastusliivit. Ne ovat pakolliset alle 15-vuotiaille ja suositeltavat kaikille. Sen jälkeen ajetaan apajalle, nuotta lasketaan ja jokainen pääsee vetämään köyttä. Lopuksi saalis perataan, ja muikut paistetaan usein ruisjauhoissa voissa tai loimutetaan rannalla.
Ennen varausta kannattaa varmistaa ainakin seuraavat asiat:
Kesto – puolipäiväretki vai koko päivä ruokailuineen
Lupa – sisältyykö vesialueen lupa hintaan
Varusteet – onko mukana kahluuhousut, kurahanskat ja talvella lämmin tila
Saalis – saako muikkuja ottaa kotiin, ja kuinka paljon
Ryhmäkoko – nuotta vaatii yleensä 4-10 vetäjää
Hintataso on puolipäiväretkellä noin 80-150 €/hlö, kun lupa ja välineet sisältyvät hintaan. Koko päivän retki ruokailuineen maksaa 150-300 €/hlö. Yritysryhmän 6-10 hengen nuottapäivä on noin 600-1 500 €, ja viikonloppupaketit mökkimajoituksella 400-1 000 €/hlö.
Yleisimmät virheet nuottaretkellä
Liian kevyet vaatteet. Talvella köydet ja kädet kastuvat koko ajan. Ilman vaihtokäsineitä retki loppuu kylmettymiseen ennen kuin perä nousee. Ammattilainen ottaa mukaan 2-3 paria käsineitä.
Odotus varmasta saaliista. Hyvä apaja voi tuoda kymmeniä kiloja muikkua, mutta joskus perä nousee lähes tyhjänä. Kokenut opas valitsee apajan kaikuluotaimen ja kokemuksen perusteella, mutta muikkuparvi liikkuu.
Alkoholi veneessä. Rannalla saunan jälkeen voi juhlia, mutta veneen ohjaajaa koskee sama 0,5 promillen raja kuin tieliikennettä. Hätätilanteessa vedellä soitetaan 112.
UKK
Tarvitaanko muikunnuottaretkelle omaa kalastuslupaa?
Vesialueen lupa sisältyy opastettuihin retkiin yleensä hintaan. 18-69-vuotiaan osallistujan kannattaa silti tarkistaa, kuuluuko valtion kalastonhoitomaksu omalle vastuulle.
Sopiiko nuottaretki lapsille?
Kesänuottaus sopii hyvin noin 6-vuotiaista ylöspäin, koska köyden vetäminen ja saaliin näkeminen pitävät mielenkiinnon yllä. Talvinuottaus on pitkä ja kylmä, joten se sopii paremmin isommille lapsille.
Saako saaliin viedä kotiin?
Käytäntö vaihtelee nuottakunnittain. Usein osa muikuista paistetaan paikan päällä ja osallistujat saavat kotiin muutaman kilon. Asia kannattaa sopia varauksen yhteydessä.
Yhteenveto ja viimeinen vinkki
Muikunnuotta on yhteisöllinen ja konkreettinen tapa tutustua suomalaiseen kalastusperinteeseen. Parhaat kohteet ovat Saimaalla, Puruvedellä, Pielisellä ja Oulujärvellä. Kesällä retki on rento perhekokemus, talvella vaativampi elämys. Vesialueen lupa sisältyy opastetun retken hintaan lähes aina, mutta kalastonhoitomaksu ja saaliin kotiinvienti on hyvä tarkistaa erikseen. Talviretkeä varatessa kannattaa sopia valmiiksi myös varapäivä siltä varalta, että jää ei kanna.