Pyydä ja päästä -periaate – milloin sitä sovelletaan

Pyydä ja päästä -periaate – milloin sitä sovelletaan

Pyydä ja päästä -periaate tarkoittaa, että kala vapautetaan elävänä takaisin veteen heti pyynnin jälkeen. Kalastusretkeä suunnittelevalle on hyvä tietää, milloin pyydä ja päästä on lain vaatima, milloin se on kalastusalueen tai oppaan oma käytäntö ja milloin saaliin ottaminen on parempi valinta kuin vapauttaminen. Väärin tehty vapautus voi tappaa kalan yhtä varmasti kuin kalan ottaminen saaliiksi, joten tekniikka ratkaisee.

Tässä artikkelissa käydään läpi tilanteet, joissa kala on pakko vapauttaa, tilanteet joissa vapauttaminen on vapaaehtoista, sekä keinot, joilla vapautettu kala oikeasti selviää.

Milloin kala on lain mukaan pakko vapauttaa

Kalastuslaki 379/2015 ja kalastusasetus määräävät, että alamittainen tai rauhoitettu kala on päästettävä viipymättä takaisin veteen. Tämä koskee myös kalaa, joka on vahingoittunut tai kuollut koukussa. Rauhoitettua kalaa ei saa ottaa mukaan, vaikka sen selviäminen näyttäisi epävarmalta.

Tunnetuin valtakunnallinen esimerkki on kuha, jonka alamitta on 42 cm. Merialueella rasvaevällinen eli luonnonvarainen meritaimen on vapautettava, ja Vuoksen vesistössä sama koskee rasvaevällistä järvilohta ja monin paikoin myös järvitaimenta. Saimaanlohi ja Saimaan järvitaimen ovat uhanalaisia kantoja, joten niitä koskevat säännöt ovat tiukempia kuin muilla kaloilla.

Valtakunnallisten sääntöjen lisäksi kalastusalueet ja vesialueen omistajat voivat asettaa omia rajoituksia. Monella alueella hauen yläraja on esimerkiksi 80 cm, jolloin suuret kutuhauet vapautetaan. Harjus- ja taimenkoskilla voi olla voimassa täydellinen pyydä ja päästä -sääntö. Ajantasaiset alamitat ja rauhoitusajat käydään läpi artikkelissa rauhoitusajat ja alamitat – mitä saaliista saa ottaa.

Ennen retkeä tarkistetaan aina kaksi asiaa. Ensinnäkin 18-69-vuotiaan on maksettava valtion kalastonhoitomaksu. Toiseksi kalastukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa, esimerkiksi Metsähallituksen lupa tai kalastuskunnan lupa. Opastetuilla retkillä lupa sisältyy yleensä hintaan, mutta se kannattaa varmistaa varausta tehdessä. Myös alueen omat säännöt löytyvät luvan ehdoista, eivät pelkästä kalastuslaista.

Lohijoet ja koskikohteet: kiintiöt ohjaavat vapauttamista

Tornionjoella, Simojoella ja Tenolla lohenkalastusta säännellään vuorokausi- ja kausikiintiöillä, kalastusajoilla ja välinerajoituksilla. Kun kiintiö täyttyy, kalastaja ei voi jatkaa kalastusta ja vapauttaa lisää kaloja, vaan useimmiten kalastus on lopetettava kokonaan. Kalan vapauttaminen ei siis anna lupaa pyytää kiintiön yli. Kausista ja kiintiöistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa lohenkalastus pohjoisen joilla – kausi ja kiintiöt.

Lapin harjuskoskilla ja Kuusamon koskilla moni perhokalastusopas toimii vapaaehtoisesti pelkällä pyydä ja päästä -periaatteella. Syy on käytännöllinen. Koskessa on rajallisesti isoja harjuksia, ja yksi 45 cm:n harjus kasvaa siihen kokoon 8-12 vuodessa. Jos jokainen retkiryhmä veisi parhaat kalat, kohteesta ei olisi enää mitään vertailtavaa jo muutaman kesän kuluttua.

Opastettu perhokalastuspäivä tällaisella kohteella maksaa tyypillisesti 150-300 €/hlö, ja ulkomainen kokonaispaketti lohijoelle 1 500-5 000 €/hlö viikossa. Saksalaiset ja englantilaiset perhokalastajat odottavat usein pyydä ja päästä -käytäntöä itsestäänselvyytenä, kun taas suomalainen asiakas haluaa yllättävän usein viedä yhden kalan kotiin. Toive kannattaa kertoa oppaalle jo varausvaiheessa.

Myytti: pois uinut kala selviää aina

Yleisin väärinkäsitys on, että hyvin vedessä pois uinut kala on selvinnyt. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu viivästynyttä kuolleisuutta, jossa kala kuolee tunteja tai päiviä vapautuksen jälkeen. Siihen johtavat maitohappokertymä pitkän väsytyksen jälkeen, kiduksiin osuneet vauriot ja limakerroksen rikkoutuminen.

Toinen myytti liittyy syvältä pyydettyyn kalaan. Yli 10 metrin syvyydestä nostetulla kuhalla uimarakko laajenee paineen muuttuessa, ja silmät voivat pullistua tai vatsa turvota. Tällainen kala ei pysty sukeltamaan takaisin. Kokenut kuhaopas toimii toisin kuin moni olettaa: jos tarkoitus on vapauttaa kaloja, hän kalastaa matalammalla. Syvältä nousseet mittakalat hän puolestaan ottaa saaliiksi sen sijaan, että vapauttaisi ne lähes varmaan kuolemaan.

Tämä on rajatapaus, jossa standardineuvo ei päde. Pyydä ja päästä ei automaattisesti ole vastuullisin valinta. Laillisen mittaisen kalan ottaminen ja asianmukainen lopettaminen on joskus kestävämpää kuin vapautus, josta kala ei selviä.

Näin kala vapautetaan oikein

Ammattilainen aloittaa valmistelut jo ennen ensimmäistä heittoa. Väkäset painetaan pihdeillä alas tai käytetään väkäsettömiä koukkuja, ja kolmihaarakoukut vaihdetaan tarvittaessa yksihaaraisiin. Kumiverkkoinen haavi on silmukkahaavia parempi, koska se ei riko kalan limakerrosta eikä sotkeudu koukkuihin.

Itse vapautus etenee näin:

1. Väsytä lyhyesti. Riittävän järeät välineet lyhentävät väsytystä, joka on kalalle rasittavin vaihe.
2. Pidä kala vedessä. Irrota koukku mahdollisuuksien mukaan kalan ollessa vielä haavissa veden alla.
3. Kastele kädet. Älä purista vatsaa äläkä koske kiduksiin.
4. Rajoita kuvausaika. Kala saa olla ilmassa enintään 10-15 sekuntia.
5. Elvytä virtaa vasten. Tue kalaa vedessä pää virtaa kohti, kunnes se lähtee omin voimin.

Jos koukku on syvällä nielussa, siimaa ei revitä. Se katkaistaan mahdollisimman läheltä suuta. Alamittainen tai rauhoitettu kala vapautetaan silloinkin, eikä sitä saa ottaa mukaan ”koska se kuolisi kuitenkin”.

Yleisimmät virheet pyydä ja päästä -kalastuksessa

Ensimmäinen virhe on kalastaa lämpimässä vedessä samalla tavalla kuin keväällä. Kun pintavesi lämpenee yli 20 °C:n, kalan hapenottokyky heikkenee ja vapautetun lohen, taimenen tai harjuksen kuolleisuus kasvaa jyrkästi. Kokenut opas siirtää helteellä kalastuksen aamun viileisiin tunteihin tai jättää lohikalat kokonaan rauhaan. Ilmaston lämpeneminen tekee tästä ongelmasta yleisemmän myös pohjoisessa.

Toinen virhe on talvella kalan nostaminen pakkaselle. Pilkkiessä vapautettava ahven tai taimen palautetaan avantoon heti, koska alle -10 °C:n pakkasessa kidukset ja silmät vaurioituvat sekunneissa.

Kolmas virhe on kalan pitely leuasta pystyasennossa. Isolla hauella tai kuhalla tämä voi vaurioittaa leukaa ja selkärankaa. Kala tuetaan vaakatasossa kahdella kädellä, toinen käsi rintaevien takana ja toinen pyrstön edessä.

Kun kala otetaan saaliiksi

Pyydä ja päästä ei ole Suomessa pakollinen periaate kaikille kaloille. Perhekalastusretkellä Saimaalla tai Päijänteellä ahvenen ja hauen ottaminen ruoaksi on täysin hyväksyttävää, kun alamitat ja alueen säännöt täyttyvät. Muikunnuotassa ja ravustuksessa vapauttaminen ei edes ole menetelmän tarkoitus, vaikka alamittaiset ravut palautetaankin mertasta veteen.

Saaliiksi otettava kala lopetetaan heti tainnuttamalla iskulla päähän ja verestämällä. Kalaa ei jätetä kitumaan ämpäriin tai veneen pohjalle. Perkaus ja kuljetus kotiin hoituvat helpommin, kun ne suunnitellaan valmiiksi. Tähän löytyy vinkkejä artikkelista saaliin käsittely retkellä – perkaus ja kuljetus.

Veneessä pelastusliivi on suositeltava kaikille ja pakollinen alle 15-vuotiaille. Myös vesiliikenteessä veneen kuljettajaa koskee 0,5 promillen raja. Hätätilanteessa vedellä soitetaan 112.

UKK

Onko pyydä ja päästä pakollista Suomessa?
Vain osittain. Alamittaiset ja rauhoitetut kalat on vapautettava kalastuslain perusteella. Lisäksi vesialueen omistaja tai kalastusalue voi määrätä tietyn kohteen pelkäksi pyydä ja päästä -vedeksi. Muissa tapauksissa laillisen mittaisen kalan saa ottaa saaliiksi.

Saako vapautettavasta kalasta ottaa valokuvan?
Saa, kun kuvaus tehdään nopeasti. Kamera kannattaa pitää valmiina ennen kuin kala nostetaan vedestä, ja kalan saa pitää ilmassa enintään 10-15 sekuntia. Monet oppaat kuvaavat kalan haavissa veden pinnalla.

Voiko kuolleen alamittaisen kalan ottaa mukaan?
Ei. Alamittainen tai rauhoitettu kala on päästettävä veteen myös silloin, kun se on kuollut tai vahingoittunut.

Vapautus on taito, ei pelkkä periaate

Pyydä ja päästä -periaatetta sovelletaan, kun laki, alueen lupaehdot tai kalakannan tila sitä edellyttävät, ja vapaaehtoisesti silloin, kun vapautettu kala todennäköisesti selviää. Ratkaisevaa on, miten vapautus tehdään: lyhyt väsytys, väkäsettömät koukut, kala vedessä ja kädet märkinä. Ennen retkeä kannattaa kysyä oppaalta, mitä kohteen säännöt sallivat ja haluaako itse viedä kalaa kotiin. Silloin kumpikin vaihtoehto onnistuu vastuullisesti.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista