
Ravustuksen luvat ja rauhoitusajat kannattaa selvittää ennen kuin ensimmäinen merta lasketaan veteen, sillä ravustus ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Moni mökkiläinen ja perhelomaa suunnitteleva olettaa, että muutama merta laiturin edustalla on yhtä vapaata kuin onkiminen. Ei ole. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä lupia tarvitaan, milloin rapuja saa pyytää ja mitkä säännöt koskevat jokirapua ja täplärapua.
Mitä lupia ravustukseen tarvitaan
Ravustus tehdään merroilla, ja merta on kalastuslain 379/2015 mukaan pyydys. Siksi ravustukseen tarvitaan kaksi asiaa: valtion kalastonhoitomaksu ja vesialueen omistajan lupa.
Kalastonhoitomaksu koskee 18-69-vuotiaita. Alle 18-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet ovat vapautettuja maksusta, mutta eivät vesialueen omistajan luvasta. Tämä menee usein sekaisin. Isovanhempi ei voi laskea mertoja mökkirantaan pelkästään siksi, että hänen ei tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua.
Vesialueen lupa hankitaan yleensä osakaskunnalta tai yksityiseltä vesialueen omistajalta. Valtion vesillä luvat myöntää Metsähallitus. Kokenut ravustaja katsoo ensin, kenelle vesialue kuuluu. Mökin rantaoikeus ei automaattisesti tarkoita oikeutta ravustaa edustan vesialueella, koska vesi voi kuulua kylän yhteiselle vesialueelle. Lisää aiheesta artikkelissa vesialueen lupa opastetulla retkellä.
Ahvenanmaa on oma poikkeuksensa. Siellä ei makseta valtion kalastonhoitomaksua, vaan maakunnalla on oma lupajärjestelmänsä, ja ravustusoikeus sovitaan vesialueen omistajan kanssa.
Ravustuksen rauhoitusaika ja alamitta
Jokirapu on rauhoitettu 1.11.-20.7., joten pyynti voi alkaa 21. heinäkuuta. Perinteisesti mertoja on laskettu keskipäivällä, ja osa osakaskunnista määrää lupaehdoissaan tarkemman aloitusajan. Kausi jatkuu lokakuun loppuun, mutta parasta aikaa on yleensä heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin, kun vesi on vielä lämmintä.
Jokiravun alamitta on 10 cm. Mitta otetaan otsapiikin kärjestä pyrstön päähän rapu suoraksi oiottuna. Alamittaiset palautetaan heti veteen. Mädissä olevia naaraita koskevat paikalliset ehdot vaihtelevat, ja moni osakaskunta suosittelee palauttamaan ne.
Vesialueen omistaja voi asettaa omia rajoituksia, kuten 10-20 merran enimmäismäärän luvan haltijaa kohden tai pidemmän rauhoituksen. Nämä ehdot ovat sitovia samalla tavalla kuin valtakunnalliset säännöt. Lajikohtaiset rauhoitusajat on koottu artikkeliin rauhoitusajat ja alamitat.
Jokirapu ja täplärapu – eri säännöt
Suomessa pyydetään kahta päälajia. Alkuperäinen jokirapu on uhanalainen, ja sen kannat ovat paikoin hyvin pieniä. Täplärapu on Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji, joka on vallannut erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen vesistöjä, kuten Päijänteen ja Saimaan eteläosia.
Täpläravulle ei ole valtakunnallista rauhoitusaikaa eikä alamittaa, mutta vesialueen lupaehdoissa voi olla omat rajoitukset. Täplärapu kuuluu EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon. Sitä ei saa siirtää eikä istuttaa uusiin vesiin, ja elävien täplärapujen kuljettamiseen liittyy rajoituksia. Ajantasaiset ohjeet löytyvät Ruokaviraston ja ELY-keskusten sivuilta.
Lajit erottaa toisistaan helpoimmin saksista. Täpläravun saksien nivelkohdassa on vaalea, sinertävä tai valkoinen täplä, ja saksien alapinta on punainen. Jokiravulla täplää ei ole.
Rapurutto ja välineiden puhdistus
Rapurutto on suurin yksittäinen uhka jokirapukannoille. Täplärapu kantaa tautia oireettomana, ja tauti tappaa jokiravut. Märät merrat, saappaat ja vene voivat kuljettaa ruttoa vesistöstä toiseen.
Ammattilainen kuivaa välineet täysin ennen siirtoa toiseen vesistöön tai desinfioi ne. Huolellinen kuivaus kestää vähintään pari vuorokautta, ja merran verkon pitää olla läpikuivaa myös kehikon kulmista. Syöttikaloja ei pidä tuoda toisesta vesistöstä, eikä ravunkeittovesiä tai kuoria kaadeta rantaan.
Opastettu ravustusretki – mitä hinta sisältää
Ohjatulla ravustusretkellä luvat ovat yleensä hinnassa, ja se poistaa suurimman päänvaivan. Opas tuntee vesialueen, on sopinut pyyntioikeudesta osakaskunnan kanssa ja huolehtii, että merrat on merkitty asianmukaisesti nimellä ja yhteystiedoilla.
Ravustusretki maksaa tyypillisesti 100-200 €/hlö. Hintaan kuuluvat usein vene, merrat, syötit, pelastusliivit ja ohjeistus. Tavallinen kaava on, että merrat lasketaan illalla ja koetaan seuraavana aamuna, jolloin retki jakautuu kahteen päivään. Saaristokunnissa, kuten Saaristomerellä ja Suomenlahden rannikolla, ravustus yhdistetään joskus merikalastukseen. Saaliin määrästä ja kiintiöistä lisää artikkelissa ravustusretki elokuussa.
Omat merrat saa kalastusliikkeistä, ja hyvä merta maksaa noin 10-25 €. Omilla välineillä joutuu kuitenkin hoitamaan luvat, merkinnät ja rapuruttoon liittyvät varotoimet itse. Opastettu retki on erityisen järkevä ensikertalaisille ja ulkomaisille vieraille, joille suomalainen osakaskuntajärjestelmä on usein vieras.
Yleisimmät virheet ravustuksessa
Myytti: ravustus kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Jokamiehenoikeuksiin kuuluvat onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaus, mutta ravustus ei. Ilman vesialueen omistajan lupaa laskettu merta on luvatonta kalastusta, ja merrat voidaan takavarikoida.
Toinen yleinen virhe on se, että mertoja ei merkitä. Pyydyksessä pitää olla kalastajan nimi ja yhteystiedot. Merkitsemätön merta tulkitaan helposti salapyynniksi, ja kalastuksenvalvoja voi poistaa sen.
Kolmas virhe liittyy ravustuskauden juhlakulttuuriin. Rapujuhlat ja veneily sopivat huonosti yhteen. Vesiliikenteessäkin promilleraja on 0,5, ja vesille lähdetään selvin päin. Pelastusliivi kuuluu kaikille ja on pakollinen alle 15-vuotiaille. Hätätilanteessa vedellä soitetaan 112.
UKK
Tarvitseeko lapsi luvan ravustukseen?
Alle 18-vuotias ei maksa kalastonhoitomaksua, mutta ravustukseen tarvitaan silti vesialueen omistajan lupa. Perheen yhteinen lupa kattaa usein myös lapset, mutta asia kannattaa tarkistaa lupaehdoista.
Saako täplärapua pyytää ilman lupaa, koska se on vieraslaji?
Ei saa. Täpläravunkin pyyntiin tarvitaan kalastonhoitomaksu ja vesialueen omistajan lupa, vaikka valtakunnallista rauhoitusaikaa tai alamittaa ei ole.
Milloin ravustuskausi alkaa?
Jokiravun rauhoitus päättyy 20.7., joten pyynti voi alkaa 21. heinäkuuta. Vesialueen omistaja voi määrätä tarkemman aloitusajan tai lyhyemmän kauden.
Ennen ensimmäistä mertaa
Ravustus on yksi suomalaisen kesän vahvimmista perinteistä, ja se on sallittu kaikille, jotka hoitavat luvat kuntoon. Kalastonhoitomaksu, vesialueen lupa, 21.7. alkava kausi, 10 cm:n alamitta jokiravulle ja kuivatut välineet riittävät pohjaksi. Kun nämä ovat kunnossa ja kaikilla on pelastusliivit päällä, merrat voi laskea veteen hyvällä omallatunnolla.