Taimenen uistelu järvellä houkuttelee monia uistelijoita, mutta ensimmäinen kausi päättyy usein ilman yhtään tärppiä. Taimenen uistelu järvellä vaatii tietoa lämpötiloista, syvyyksistä ja paikallisista säännöistä. Kahden hehtaarin hauenmatalikolla pärjää kokeilemalla, mutta 40 neliökilometrin selkävedellä se ei onnistu. Tämä artikkeli on tarkoitettu uistelijalle, joka harkitsee opastettua taimenretkeä. Siinä kerrotaan, mitä oppaan kanssa oppii, mitä retki maksaa ja milloin opasta ei tarvita.
Miksi järvitaimen on vaikeampi kuin hauki tai kuha
Taimen liikkuu jatkuvasti. Kuha palaa samoille särkille ja hauki kaislikon reunaan, mutta järvitaimen seuraa ravintoa ja veden lämpöä aavalla selällä. Kesällä harppauskerros eli lämpötilan hyppykohta voi olla 8-15 metrin syvyydessä. Taimen viihtyy sen tuntumassa noin 12-16 asteen vedessä.
Puulan, Päijänteen, Pielisen, Oulujärven ja Inarin taimenvesillä harrastaja voi vetää päivän väärässä kerroksessa, vaikka kala on veneen alla. Kaikuluotain näyttää kalan kaaren, mutta ei sitä, onko kyseessä taimen, siika vai muikkuparvi. Tämän tulkinnan oppaat ovat opetelleet satojen vetopäivien aikana.
Mitä opastettu taimenuistelu käytännössä opettaa
Kokenut opas katsoo ensin veden lämpötilan ja tuulen suunnan, vasta sitten karttaa. Tuulenpuoleiselle rannalle kertyy pintaveden mukana ravintoa, ja keväällä taimen saalistaa siellä usein aivan pinnassa. Juuri jäiden lähdön jälkeen toukokuussa taimenta voi saada 0-3 metrin syvyydestä sivuperälaudoilla. Heinäkuussa samassa paikassa ei tule mitään.
Oppaan veneessä näkee myös, miten moniperäinen taimenuistelu rakennetaan. Siihen kuuluvat sivuperät (planarit), joilla vieheet saadaan pois veneen alta, sekä syvätakilat, joiden painot vievät vieheen tarkasti haluttuun syvyyteen. Lisäksi tarvitaan oikea vetonopeus, joka taimenelle on tyypillisesti noin 2,5-3,5 km/h. Lisää syvyyshallinnasta ja välineistä kerrotaan artikkelissa vetouistelu isolla järvellä.
Vieheiden valinnassa opas säästää rahaa. Ohuet taimenlusikat, kuten Kuusamo Professor, ja kapeat vaaput, kuten Rapala Original, ovat klassikoita. Olennaisinta on silti viehkeen väri suhteessa veden sameuteen ja valoon. Päijänteen kirkkaassa vedessä toimii eri väri kuin humuspitoisessa vedessä.
Käytännön esimerkki: päivä Puulalla
Tyypillinen tilanne on tämä: kaksi kaveria Tampereelta on uistellut kuhaa omalla veneellään useamman kesän. He varaavat opastetun päivän Puulalle toukokuun lopulle. Opas aloittaa kello 5 aamulla, koska taimen syö aamuhämärässä aktiivisimmin. Ensimmäiset kaksi tuntia vedetään pintaa tuulenpuoleisella rannalla kuudella vavalla.
Kun aurinko nousee, kalat painuvat alemmas. Opas laskee kaksi viehettä syvätakiloilla 6 metriin ja jättää sivuperät pintaan. Ainoa tärppi tulee iltapäivällä syvätakilasta. Kaverit eivät tietenkään opi koko järveä yhdessä päivässä. He oppivat kuitenkin sen, minkä jälkeen omat retket alkavat tuottaa tulosta: syvyys ratkaisee enemmän kuin viehe.
Säännöt: rasvaevä, alamitat ja luvat
Järvitaimen on Suomessa uhanalainen, ja sääntely on tiukempaa kuin muilla järvikaloilla. Kalastuslaki 379/2015 ja kalastusasetus erottavat rasvaevällisen eli luonnonvaraisen taimenen ja rasvaeväleikatun istukkaan. Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa luonnonvarainen taimen on vapautettava aina. Saaliiksi saa ottaa vain alamitan täyttävän rasvaeväleikatun kalan.
Alamitat ja paikalliset rauhoitukset vaihtelevat vesistöittäin, ja osakaskunnat voivat asettaa omia rajoituksiaan. Ajantasaiset säännöt kannattaa tarkistaa ennen jokaista retkeä. Pohjaksi sopii artikkeli rauhoitusajat ja alamitat. Saimaalla saimaannieriän ja järvilohen suojelu rajoittaa lisäksi uistelua tietyillä alueilla. Sääntöjen rikkominen on rangaistava teko.
Omatoiminen uistelija tarvitsee valtion kalastonhoitomaksun, jos hän on 18-69-vuotias. Lisäksi tarvitaan vesialueen omistajan uistelulupa, joka on yleensä alueellinen yhteislupa tai osakaskunnan lupa, ja Metsähallituksen lupa valtion vesillä. Moniperäinen vetouistelu vaatii aina vesialueen luvan. Kalastonhoitomaksu ei sitä kata. Opastetuilla retkillä vesialueen lupa sisältyy yleensä hintaan, mutta kalastonhoitomaksu on usein asiakkaan oma vastuu. Tämä kannattaa varmistaa varauksen yhteydessä.
Mitä taimenen uistelu järvellä oppaan kanssa maksaa
Puolipäiväretki maksaa tyypillisesti 80-150 €/hlö ja koko päivä 150-300 €/hlö, kun hintaan sisältyvät vene, välineet ja vesialueen lupa. Taimenretkiä hinnoitellaan usein veneittäin, koska veneeseen mahtuu 2-3 kalastajaa moniperäisen uistelun takia. Viikonloppupaketti majoituksen kanssa maksaa 400-1 000 €/hlö.
Kalastustarvikkeet ostetaan kalastusliikkeistä ja veneet venekaupoista. Opastetussa retkessä maksetaan kokonaisuudesta: osaamisesta, kalustosta ja ajasta, jonka opas on käyttänyt veden lukemiseen ennen asiakkaan tuloa. Hintojen rakenteesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa kalastusoppaan hinnoittelu.
Yleisimmät virheet taimenuistelussa
Liian nopea vetonopeus. Kuhauistelusta tuttu 4-5 km/h vauhti saa ohuen lusikan pyörimään. Taimen seuraa viehettä mutta ei iske.
Väärä vuodenaika ja kellonaika. Keskipäivän uistelu helteisellä heinäkuun selällä on taimenvesillä lähes turhaa. Parhaat jaksot ovat jäiden lähdöstä kesäkuun puoliväliin ja syksyllä, kun pintavesi viilenee. Aamut ja illat ovat parhaita aikoja.
Huolimaton vapautus. Taimen ei kestä kuivaa haavia, kuumaa venettä tai pitkiä kuvaussessioita.
Vastuullinen catch and release tehdään näin:
– käytetään solmutonta kumipäällysteistä haavia
– irrotetaan koukku vedessä tai muutamassa sekunnissa
– ei koskaan tartuta kiduksiin eikä purista vatsasta
– tuetaan kalaa vedessä, kunnes se ui itse pois
– yli 18 asteen vedessä uistelu lopetetaan, jos kaloja vapautetaan
Myytti: taimenta pyydetään kesällä pohjasta
Moni olettaa, että kesän taimen makaa syvänteen pohjalla kuin made talvella. Todellisuudessa se liikkuu useimmiten välivedessä syvän veden yläpuolella. Kala voi olla 10 metrin syvyydessä 40 metrin syvyisen pohjan yllä. Pohjaa haravoiva uistelija menettää viehkeitä ja ohittaa kalat. Tämä on yksi asioista, jotka opas näyttää kaikuluotaimesta ensimmäisen tunnin aikana.
Milloin opas ei ole tarpeen
Jos sinulla on oma moniperävarustus ja kokemusta syvätakiloista ja tunnet yhden taimenjärven jo hyvin, opastettu päivä tuo lähinnä hienosäätöä. Oppaasta on eniten hyötyä silloin, kun vaihdat uuteen vesistöön, siirryt hauen tai kuhan uistelusta taimeneen tai kalastat lasten kanssa. Opastus on hyödyllinen myös, jos haluat testata lajia ennen tuhansien eurojen varustehankintoja.
Turvallisuus koskee kaikkia. Selkävesillä aallokko nousee nopeasti, joten pelastusliivi kuuluu jokaisen päälle, ja alle 15-vuotiaille se on pakollinen. Veneen ohjaajaa koskee 0,5 promillen raja. Hätätilanteessa vedellä soitetaan 112.
UKK
Saako järvitaimenen ottaa saaliiksi?
Laajoilla alueilla vain rasvaeväleikatun ja alamitan täyttävän taimenen saa ottaa. Rasvaevällinen luonnonvarainen taimen on vapautettava. Säännöt vaihtelevat vesistöittäin, joten ne tarkistetaan aina ennen retkeä.
Milloin taimenen uistelu järvellä on parhaimmillaan?
Parhaat ajat ovat heti jäiden lähdön jälkeen toukokuussa ja kesäkuun alussa sekä syksyllä pintaveden viilennyttyä. Vuorokauden parhaat ajat ovat aamu- ja iltahämärä.
Sisältyykö kalastuslupa opastetun taimenretken hintaan?
Vesialueen uistelulupa sisältyy yleensä hintaan. Valtion kalastonhoitomaksu on 18-69-vuotiaalla usein oma vastuu, joten se varmistetaan oppaalta varauksen yhteydessä.
Opastuksen todellinen arvo taimenvesillä
Taimen on Suomen järvien vaativin uistelukala, eikä yksi opastettu päivä takaa kalaa. Päivän aikana kuitenkin oppii, miksi kala on tietyssä kerroksessa juuri sinä aamuna, ja sen opin voi siirtää omiin retkiin. Kun varaat retken, kysy oppaalta kolme asiaa: mihin vuodenaikaan hän kalastaa kyseistä järveä, mitä vapautuskäytäntöjä hän noudattaa ja mitkä luvat hintaan sisältyvät.