Saaristoretken suunnittelu kannattaa aloittaa tuuli- ja aallokkoennusteesta, ei kalapaikasta. Tämä artikkeli on kalastajalle, perheen retkeä suunnittelevalle tai yritysryhmän vetäjälle, joka lähtee Saaristomerelle, Suomenlahdelle tai Ahvenanmaalle ja haluaa tietää, milloin sää on sopiva, milloin retkeä kannattaa siirtää ja miten tuuli kääntyy kalastajan eduksi.
Ennusteen lukeminen ei vaadi meteorologin koulutusta. Kun ymmärrät muutaman perusasian tuulen suunnasta, pyyhkäisymatkasta ja puuskista, osaat arvioida itse, kumpi päivä sopii retkelle paremmin.
Miksi tuuli ratkaisee saaristossa enemmän kuin järvellä
Saimaalla tai Päijänteellä aallokko jää yleensä selkävesien kokoiseksi. Saaristossa aukko ulapalle voi olla parin saaren välissä, ja ulkosaariston suunnalta tuleva tuuli tuo aallon, joka on kerännyt voimaa kymmeniä kilometrejä.
Aallon koko riippuu kolmesta asiasta: tuulen voimakkuudesta, siitä kuinka kauan se on puhaltanut ja pyyhkäisymatkasta eli siitä, kuinka pitkän avoimen vesimatkan yli tuuli on kulkenut. Sama 8 m/s tuuli voi olla Turun saariston sisäosissa mukava kalastuskeli, ja Utön edustalla se nostaa metrin aallokon.
Itämeren alueet käyttäytyvät eri tavoin. Perämeren matala vesi tekee aallosta lyhyen ja jyrkän, mikä tuntuu pienessä veneessä kovemmalta kuin aallonkorkeuden lukema antaa ymmärtää. Suomenlahden itäosassa Kotkan edustalla lounaistuuli pääsee kasvattamaan aallokkoa koko lahden pituudelta. Saaristomeren tuhannet saaret taas tarjoavat lähes aina jonkin suojan, kunhan reitti on suunniteltu tuulen suunnan mukaan.
Saaristoretken suunnittelu ennusteen avulla – mitä luvuista katsotaan
Kokenut veneopas katsoo ensin Ilmatieteen laitoksen merisääennusteen. Se on jaettu merialueisiin, kuten Saaristomeri, Ahvenanmeri, Suomenlahden länsiosa ja Perämeri. Merialueille annetaan tuulivaroitus, kun keskituulen ennustetaan olevan vähintään 14 m/s, ja myrskyvaroitus 21 m/s tuulesta alkaen. Pienellä kalastusveneellä raja tulee vastaan paljon aiemmin.
Karkea nyrkkisääntö avoveneelle (noin 5 metriä, perämoottori): keskituuli 0-5 m/s on helppo keli, 6-8 m/s vaatii suojaisen reitin ja kokemusta, ja yli 9 m/s jätetään ulkosaaristo väliin. Isommalla, katetulla opasveneellä rajat ovat korkeammat, mutta heittelehtivässä veneessä kalastaminen ei ole mukavaa edes silloin, kun ajaminen on vielä turvallista.
Ennusteesta tarkistetaan nämä:
Puuskat – 6 m/s keskituuli ja 12 m/s puuskat on aivan eri päivä kuin tasainen 6 m/s.
Tuulen suunta tunneittain – kääntyykö tuuli päivän aikana suojaa vasten?
Merkitsevä aallonkorkeus – yksittäiset aallot voivat olla lähes kaksinkertaisia ilmoitettuun lukemaan nähden.
Ukkos- ja sadekuurot – kuuron edellä tuuli voi yltyä minuuteissa.
Paluuaika – millainen keli on silloin, kun pitää ajaa takaisin?
Windy ja Ilmatieteen laitoksen aaltopoijujen havainnot täydentävät ennustetta hyvin. Havaintoasemien todelliset lukemat kertovat, osuuko ennuste kohdalleen jo aamulla.
Yleinen myytti: tyyni aamu tarkoittaa tyyntä päivää
Kesäaamuna kello kuusi meri on usein peilityyni. Juuri silloin moni tekee virheen ja ajaa kauas ulkosaaristoon. Lämpiminä päivinä maa lämpenee nopeammin kuin meri, ja iltapäivällä rannikolle kehittyy merituuli, joka voi olla 4-7 m/s, vaikka ennusteessa ei näkyisi mitään erityistä.
Merituuli puhaltaa mereltä maalle, eli rannikolla yleensä etelän ja lounaan väliltä. Jos ajoit aamulla myötäaallossa ulos, paluumatka voi kulkea vastatuuleen. Ammattilainen suunnittelee siksi päivän niin, että pisin avoin ylitys tehdään aamulla ja iltapäivä kalastetaan lähempänä satamaa.
Toinen sitkeä uskomus on, että tuuli pilaa kalastuksen. Kohtuullinen tuuli on usein kalastajan ystävä. Tuulen pieksämä ranta sekoittaa vettä, tuo ravintoa ja samentaa pintaa, jolloin hauki ja ahven uskaltavat saalistaa matalammassa. Meritaimen liikkuu syksyllä ja keväällä mielellään juuri tuulen puolen kivikkorannoilla. Sään ja ilmanpaineen vaikutusta käsitellään tarkemmin artikkelissa sään vaikutus saaliiseen ilmanpaineen ja tuulen kautta.
Reitin rakentaminen tuulen suunnan mukaan
Kun tuulen suunta on tiedossa, merikortilta tai karttasovelluksesta (esimerkiksi Navionics tai Traficomin merikarttaan perustuvat sovellukset) etsitään saarten suojan puoli. Lounaistuulella suojaa saa saarten koillispuolelta, ja salmet, jotka kulkevat tuulen suuntaisesti, toimivat tuulitunneleina.
Käytännön esimerkki: perhe lähtee Nauvosta haukiretkelle heinäkuussa, ennuste on lounaasta 7 m/s ja iltapäivällä 9 m/s. Kokematon kuljettaja ajaisi tuttuun ulkoluotoon, jossa haukea oli viime kesänä. Opas valitsee sisäsaariston ruovikkolahdet, joihin tuuli ei pääse, ja kalastaa niitä aamupäivän. Jos tuuli heikkenee, tuulen puolen kivikkorantoja voi vielä kokeilla. Saalis on usein yhtä hyvä, eikä kukaan veneessä kastu.
Avomerelle lähtevillä retkillä marginaalit ovat isommat. Hyvä opas kertoo jo varausvaiheessa, millä tuulirajalla retki siirretään. Lisää saariston sääriskeistä löytyy artikkelista merikalastusretki saaristossa – sää ja turvallisuus.
Yleisimmät virheet tuulen arvioinnissa
Vain keskituulen katsominen. Puuskat ja kuurot kaatavat veneitä, eivät keskiarvot. Jos puuskat ovat yli puolitoista kertaa keskituulen suuruiset, keli on epätasainen ja ennustetta vaikeampi.
Vastavirta ja tuuli salmessa. Itämerellä vuorovesi on lähes olematon, mutta kapeissa salmissa, kuten Ahvenanmaan ja Turun saariston virtapaikoissa, vesi voi virrata tuntuvasti. Kun tuuli puhaltaa virtaa vastaan, aalto jyrkkenee nopeasti.
Kuorman unohtaminen. Neljä aikuista, kylmälaukku ja täysi tankki madaltavat 5-metrisen veneen varalaitaa niin paljon, että sama aalto, joka kahden hengen kanssa on harmiton, roiskuu sisään.
Turvallisuus, luvat ja peruutukset
Pelastusliivi kuuluu jokaiselle veneessä olevalle, ja alle 15-vuotiailla se on pakollinen. Veneen kuljettajaa koskee sama 0,5 promillen raja kuin tieliikenteessä, ja aallokossa jo pieni määrä alkoholia heikentää tasapainoa. Hätätilanteessa soitetaan 112, ja puhelin pidetään vesitiiviissä pussissa. VHF-radio on hyödyllinen ulkosaaristossa, jossa kuuluvuus voi katketa.
Saaristossakin kalastetaan kalastuslain 379/2015 mukaan. Viehekalastajalta (18-69 v) vaaditaan valtion kalastonhoitomaksu ja vesialueen omistajan lupa, jos kalastetaan muuta kuin yleiskalastusoikeuksilla. Ahvenanmaalla on oma lupajärjestelmänsä, eikä mantereen kalastonhoitomaksu kelpaa siellä. Meritaimenen alamittoja ja rauhoitusaikoja on syytä tarkistaa joka kausi. Opastetuissa retkissä luvat sisältyvät yleensä hintaan, mutta asia kannattaa varmistaa ennen lähtöä.
Puolipäiväinen opastettu saaristoretki maksaa tyypillisesti 80-150 €/hlö ja koko päivä 150-300 €/hlö. Kysy aina, miten sää vaikuttaa peruutukseen: siirretäänkö retki vai palautetaanko rahat, ja kuka päättää tuulirajasta. Ehtoja käsitellään tarkemmin artikkelissa peruutusehdot kalastusretkellä – sää ja sairastuminen.
UKK
Millä tuulella saaristoon voi lähteä pienellä veneellä?
Avoveneellä keskituuli alle 5 m/s on helppo, 6-8 m/s vaatii suojaisen reitin ja yli 9 m/s ulkosaaristo kannattaa jättää väliin. Puuskat ja tuulen kääntyminen päivän aikana ratkaisevat yhtä paljon kuin keskituuli.
Peruuttaako kalastusopas retken kovan tuulen takia?
Ammattiopas siirtää tai peruuttaa retken, jos turvallisuus vaarantuu, ja usein jo silloin, kun tuuli estää kunnollisen kalastuksen. Raja ja hyvitys riippuvat palveluntarjoajan ehdoista, joten ne kannattaa kysyä varauksen yhteydessä.
Onko tuulinen päivä huono kalastuspäivä?
Ei välttämättä. Kohtuullinen tuuli samentaa rantavettä ja aktivoi haukea, ahventa ja meritaimenta tuulen puolen rannoilla. Turvallisuusrajan alittava tuuli voi parantaa saalista.
Viimeinen vinkki ennen lähtöä
Tarkista ennuste kolmesti: edellisenä iltana, aamulla ennen lähtöä ja kerran merellä, kun kuuluvuutta on. Suunnittele reitti niin, että pisin avoin ylitys tehdään aamulla ja paluu kulkee suojan puolella. Sovi etukäteen, millä tuulella palataan, ja pidä siitä kiinni, vaikka kala syöttäisi. Saaristo on paikallaan seuraavanakin viikonloppuna.
—
Valitsin sisäisiksi linkeiksi kolme sivuston artikkelia: saariston sää ja turvallisuus, sään vaikutus saaliiseen ja peruutusehdot. Tarkistin, että jokainen polku vastaa linkkitiedostoa täsmälleen.
Kaksi asiaa kannattaa tarkistaa ennen julkaisua:
– **Kirjoitin tuulirajat itse.** Avoveneen raja-arvot (0-5, 6-8 ja yli 9 m/s) ovat yleisiä nyrkkisääntöjä, eivät virallisia rajoja.
– **Varoitusrajat muistin varassa.** Ilmatieteen laitoksen merialueiden tuulivaroitus (14 m/s) ja myrskyvaroitus (21 m/s) ovat tietääkseni oikein, mutta en tarkistanut niitä tätä artikkelia varten. Lukemat kannattaa vielä katsoa laitoksen sivuilta.